Mitä enemmän opin meidän nykyisestä rahajärjestelmästä sitä enemmän minua kiinnostaa kulta ja hopea. Keskuspankit ympäri maailmaa ovat käyttäneet määrällistä elvytystä jo vuosikausia ja nyt myös Euroopan keskuspankki on aloittanut oman määrällisen elvytyksen ohjelman.
Määrällinen elvytys eli englanniksi Quantitative Easing (QE) tarkoittaa sitä, että keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja. Toisin sanoen siinä luodaan lisää uutta valuttaa ja mitä enemmän uutta valuuttaa on sitä vähemmän olemassa olevan valuutan arvo on. Näin siis periaatteessa, mutta ei se ihan näin suoraviivaisesti tapahdu eikä myöskään heti näy inflaationa. Tästä on hyvä esimerkki Japani, joka on käyttänyt QE:ta pitkään ja siltikkin paininut deflaation kanssa.
Kaikki tämä maailmanlaajuinen rahan ”painaminen” kyllä jossain vaiheessa tulee vaikuttamaan inflaatioon ja saattaa tehdä niin katastrofaalisessa mittakaavassa eli tulee hyperinflaatio. Esimerkiksi Argentiinassa on inflaatio 40% luokkaa ja Venetsuelassa se on jopa 60% luokkaa. Lähempänä koto Suomea Euroopassa on ollut hyperinflaatio mm. Saksassa 1920-luvulla ja Unkarissa joidenka seurauksena sen hetkisen paperivaluutan arvo on mennyt nollaan. Nyt kuitenkin tämä sama saattaa käydä maailmanlaajuisessa skaalassa jos Euro tai Yhdysvaltain dollari menettää kokonaan arvonsa. Yhdysvaltain dollarilla on vielä toistaiseksi erikoisasema sillä se on reservivaluutta eli muut maat pitävät dollareita reservissä ja öljy kauppaa käydään yksinomaan dollareissa.
Eiköhän se synkistely nyt kuitenkin riitä hetkeksi aikaa ja käydään itseasiaan eli kultaan ja hopeaan. Sekä kulta, että hopea on ollut maksun välineenä jo ikuisuuden. Kumpaakin on rajallinen määrä ja niitä ei voi luoda tyhjästä vaikka sitäkin on alkemistit aikojen saatossa yrittänyt tehdä siinä kuitenkaan onnistumatta. Molemmilla näistä jalometalleista on paljon käyttötarkoituksia, mutta kulta yleensä yhdistetään koruihin tai arvokkaisiin kultaharkkoihin. Hopeaa käytetään paljon teollisuudessa ja sitä jopa laitetaan vaatteisin sen antibakteersten ominaisuuksien vuoksi. Mm. minun metsästysasun lämpökerrastossa on käytetty hopeaa, koska se vähentää hien hajua, jottei metsästettävä eläin haistaisi sinua niin helposti.
Näistä kahdesta jalometallista kulta on arvokkaampaa ja sitä myös kierrätetään elektroniikasta ja kaikesta missä sitä käytetään kun taas hopeaa ei yritetä saada romusta missä sitä on käytetty ja näin ollen paljon hopeaa häviääkin kokonaan kun taas lähes kaikki kulta mitä on maansisästä kaivettu on edelleen olemassa. Hopeaa on käytössä vieläkin kierrossa olevissa kolikoissa esim Yhdysvalloissa missä ennen vuotta 1964 leimatuissa kolikoissa on jopa 90% hopeaa, mutta samoissa 1970 luvulla painetuissa kolikoissa se on korvattu kokonaan halvemmilla metalleilla. Tuolloin niin sanotussa Bretton Woods järjestelmässä dollari oli sidottu kultaan ja muut valuutat oli sidottu dollariin eli nämä valuutat, jotka kuuluivat järjestelmään olivat kaikki sidottu kultaan. Tämä järjestelmä kuitenkin loppui vuonna 1971 sen jälkeen valuutat ei ole ollut sidottuna kultaan eli nyt niiden arvo perustuu täysin siihen luottamukseen että niillä on jotain arvoa ja niillä saa ostettua hyödykkeitä. Tämä on taas mahdollistanut sen, että keskuspankit voivat luoda lisää valuuttaa kun se ei ole sidottu kultaan jota keskuspankin pitäisi muuten hankkia lisää.
Kun valuutta ei ollut sidottu enään kultaan keskuspankit alkoivat myös myymään kultavarastojaan pois. Kuitenkin tänä päivänä useat keskuspankit ovat ryhtyneet ostamaan ja kotiuttamaan muualla säilössä olleita kultavarastoja. Kuitenkin samaan aikaan julkisesti he väheksyvät kultaa. Tästä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä. Itse uskon, että kullalla ja hopealla tulee olemaan oma arvonsa jatkossakin, mutta en kuitenkaan pidä kultaa tai hopeaa sijoituksena. Mielestäni sijoituksen täytyy tuottaa jotain arvoa, mutta niin kulta kuin hopea ei sitä tee ellet tietenkin spekuloi raakaaine markkinoilla sen arvosta. Tämä on kuitenkin vain spekulointia eikä sijoittamista. Sen sijaan uskon, että molemmat metallit tulevat pitämään arvonsa pitkällä aikavälillä mihin tahansa valuuttaan nähden ja näin ollen toimii turvana pahan päivän varalle mikäli pahimmat uhkakuvat toteutuvat. Vaikka mitään valuutta katastrofia ei tulisikaan uskon, että 20 vuoden kuluttua kullalla ja hopealla ostaa hyödykkeitä ihan yhtä paljon kuin tänäänkin niillä ostaisi. Eli ne säilyttävät arvonsa, jota mikään valuutta ei tee inflaation vuoksi. Kumpaa ikinä ostatkin niin osta vain fyysistä.
Omassa salkussani arvometallit ovat yksi omaisuuslaji ihan niin kuin osakkeet, velkakirjat ja kiinteistöt. Itse pidän enemmän hopeasta, koska se on mielestäni aliarvostetumpi, mutta Suomessa kun ostaa hopeaa siitä joutuu maksamaan arvonlisäveron kun taas kullasta ei joudu. Näin ollen jatkossa tulen keskittymään kullan ostamiseen. Kirjoitan tästä erikseen oman jutun.
